Kokeen jälkeen korjaavia

Sunnuntaina lähdettiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä ulos treenaamaan. Tarkoituksena korjailla kokeessa pieleen menneitä juttuja. Treeniseurana meillä oli Niina ja Niinan supersuloinen 5 kuukautinen cockerinpentu, Tennis nimeltään.

Tein seuraamista. Palataan siinä nyt ihan pentutreeniin, että saisin vahvistettua oikeaa paikkaa. Tiheätä naksuttelua ja namia. Hyvin pysyi paikka näin, tottakai. Luoksetuloa läpi, ei tainnut ennakoida mitään pysähdystä, mutta toisaalta maassa ei ollut merkkejäkään. Stoppeja kiertämällä, tosi hyvin. Zetan jättöjä peruutellen, tämä oli vaikeaa. Turhan vähän tulee näitä tehtyä.

Tosi kiva ja rennot treenit! Kerran Felix oli menossa Tennistä tutkimaan, mutta Niina oli onneksi paikalla ja hääti Felixin pois. Hyvä muistutus mustalle, että olisi parempi siellä kentällä vaan pysytellä sen ohjajaan luona.

Eilen meillä sitten oli viimeinen kerta Pian kurssia. Tämä kerta oli siirretty jonkun agikisan vuoksi pitämättä jääneeltä maanantailta ja olimme siksi nyt Ojangossa ulkona. Paikalle meitä pääsi kolme kurssilaista.

Aluksi paikallaolot yhdessä. Istumisessa Felixillä nenänami. Tässä Pia muistutti, että pitäisi saada koemaisemmaksi se jättö, vaikka nenään jätetään se nami. Totta, sain sählätä vaikka kuinka kauan, että sain sen namin paikalle. Ei se kanna näin kokeeseen saakka. Paikkamakuussa ensin käskytyksiä. Yhdessä Felixillä virhe, muuten tosi hyvin. Keskusteltiin pää maassa / ylhäällä vaihtoehdoista ja lonkka-asennon ottamisesta. Täytyy nyt vielä miettiä, miten tätä treenaan. Pää maassa on aika pitkä tie.

Saimme itse valita, mitä halusimme tehdä tällä kerralla muuten. Halusin ottaa vielä korjaussarjaa kokeeseen liittyen nytkin, niin kuin taisivat muutkin vuorollaan tehdä.

Ensin ohjattu nouto, otettiin suurilla kapuloilla. Hienosti merkille, mutta olisi lähtenyt keskikapulalle siitä. Pysäytin, menin näyttämään oikean kapulan ja lähetin hakemaan. Uusi yritys, nytkin oli vähän omissa ajatuksissa, mutta vahvistuskäskyllä haki oikean.

Hyppy. Taas jäi leikkimään metallin kanssa, ei halunnut ottaa suuhun. Toi kuitenkin lopulta. Tehtiin tarttumisia erikseen, niissä ei ongelmia. Jotenkin se tarttumisongelma liittyy meillä hyppyyn. Juteltiin, että voisin kokeilla siinä namin näyttämistä ennen noutoa ja puukapulan noutoa, metallia sinne väliin. Näitä lähden kokeilemaan.

Lopuksi piti tehdä luoksetulo läpi. No siihenhän jäätiin taas jumiin. Felix tiesi mielestään, mihin piti pysähtyä. Lopulta oli tehtävä yksi niin, että kutsun jälkeen kyykistyin, että tuli läpi saakka. Sen jälkeen yksi vielä kyykistymättä onnistuen. Tässä pitää alkaa nyt tehdä treeniä useimmilla merkeillä ja enemmän läpijuoksuja. Felix on saatava kuuntelemaan, ennakointi on sillä nyt tosi voimakasta.

Nämäkin tosi kivat treenit, tuli paljon hyödyllisiä vinkkejä kotiin vietäväksi!

Oli myös mukava huomata, että nämä meidän ensimmäiset treenit tänä keväänä ulkona sujuivat paljon paremmin, kuin vuosi sitten. Vuosi sitten siirtyminen ulos tuntui todella vaikealta, Felixin keskittyminen jäi silloin halliin ja ei meinannut siirtyä sieltä mukana ulos sitten millään. Nyt ei tuntunut ulos siirtyminen vaikuttavan keskittymiseen ja yhdessä tekemiseen. Kehitystä on siis tapahtunut, ihan mahtavaa.

Kokeessa!

Maaliskuun ajan treenit ovat meillä menneet useimmiten päin tiiliseinää. Olin päättänyt ilmoittautua kuitenkin oman seuran kokeeseen maaliskuussa ja näin tein. En ole aikaisemmin oman seuran kokeisiin osallistunut, kun ne jännittävät vielä enemmän, kuin kokeet muualla. Hassua sinänsä, koska kyllähän treenikaverit toivovat vain onnistumisia treenikavereille.

Meinasin useaan otteeseen perua kokeen, kun tuntui, että liikkeet menivät vain enemmän hajalle kokeen lähestyessä ja oman pään hajotessa koko ajan enemmän. Sanna sai kuitenkin mieleni usean kerran muuttumaan auttamalla vähän tarkistelemaan minun omaa asennetta.

Eilen koepäivä sitten tuli ja mukana oltiin Felixin kanssa. Tavoitteena oli hyvä fiilis kehässä, reiluus minun puoleltani koiraa kohtaan ja mahdollisten onnistumisten miettiminen (ei sen kaiken, mikä on vaikeaa). Toivoin myös, että saavuttaisimme kokeesta tuloksen.

Useassa kohdassa onnistuttiin. Kehässä oli jännityksestä huolimatta hyvä fiilis, Felixin häntä heilui koko ajan. Tuomari (Harri Laisi) kommentoikin kokeen lopussa, että on kiva, kun koirasta näkee vieraskin henkilö, miten kivaa sillä kehässä on. Tämä kyllä lämmitti mieltä!

Paremmin olisi toisaalta taas minulta voinut onnistua ennen koetta niiden hyvin asioiden miettimisessä. Onneksi Sanna muistutti, kun ajatukseni valuivat väärään suuntaan.

Liikkeet Felix teki ihan treenitasoisesti, jossain kohdissa jopa ylittäen viime aikaisten treenien tason heittämällä. Tässä meidän rivi:

Istuminen - 10
Paikkamakuu - 8 - meni viereisen käskystä maahan
Seuraaminen - 7,5 - väljää oli, niin kuin on nyt treeneissäkin ollut.
Zeta - 7 - epävarman oloinen, istumisen teki maahanmenona. Mutta muut jätöt oikein, vaikka usein on treeneissä jäänyt jumiin siihen ensimmäiseen jättöön ja tehnyt sen saman kaikki kolme kertaa.
Luoksetulo - 8 - ennakoi ensimmäistä pysähdystä, muuten meni mielestäni hyvin. Ei ennakoinut maahanmenoa, vaikka sitä on nyt jatkuvasti tehnyt treeneissä.
Ruutu - 10 - hieno!! Samalta merkiltä, kuin ohjattu, silti suoraan ruutuun ja keskelle ruutua, vaikka treeneissä on ollut haasteena se oikea paikka. Ei ennakoinut sivulletuloa ja hieno sivulletulo, näissäkin on treeneissä ollut haasteita.
Ohjattu nouto - 8 - valitsin liian isot kapulat. Jäi kapulalle miettimään, voiko sitä nostaa ja katsoi minua, uusi käsky --> nosti ja toi vauhdilla.
Hyppy - 8 - otti kapulan hitaasti ja tassujen kanssa. Tämä on ollut treeneissäkin haasteena, että ei tartu metalliin kunnolla. Vierailla kapuloilla on vielä vaikeampaa.
Tunnistusnouto - 9,5 - ryntäsi kapuloille, mutta varmasti  oman nosto heti, kun osui sen kohdalle.
Kaukokäskyt - 8 - ei ennakoinut, teki kaikki vaihdot ensimmäisellä käskyllä. Eteni jonkin verran.

Tästä rivistä meille sitten muodostui EVL1- tulos, 270 pistettä. Kun ei miettinyt niitä pisteitä, tuloskin ylitti toiveet.

Iso kiitos vielä kaikille meitä etukäteen ja kokeessa tsempanneille! Sannalle ja Pialle erityiskiitokset kaikista neuvoista ja erityisesti kuuntelemisesta.

Kotiin kokeesta mentiin Mäkin kautta. Kun Felixin hamppari vielä jäähtyi ja söin omaani, se kommentoi kovaan ääneen, että missä se hänen palkintonsa viipyy. Se on kyllä hyvin sisäistänyt, mitä hyvästä suorituksesta palkaksi tulee :D Meinasi sormet mennä mukana taas, kun Felix veteli herkkua naamariin.

Mun ihan paras treeni- ja kisakaveri!

Teema- ja luppistreeniä

Keskiviikkona meillä oli huipputehiksen treeneissä teematreenit. Minulla oli tehisblogin kirjoitusvuoro, joten Felixin treenit keskiviikon osalta löytyy täältä: http://tokotehis2014.blogspot.fi/

Torstaina luppakorvien vuorolla.

Tehtiin ensin seuraamista. Palkkasin Jessican ohjeiden mukaan ja seuraaminen tuntui nyt tosi kivalta. Pienin askelin, mutta varmasti tässä mennään eteenpäin.

Merkkiä ja lähinnä merkin paikkaa. Kävin näyttämässä ja lähetin. Pari ensimmäistä tosi hyvin, palkkasin namilla. Sitten tein virheen ja palkkasin pallolla: sen jälkeen paikka oli ihan hukassa. Vire liian korkealla. Tästä nyt opinkin, että kun harjoittelemme paikkaa, palkkaan namilla.

Seuraavaksi estettä. Ensimmäinen ihan ok, mutta sitten meni ihan häröilyksi. Tarttui huonosti, tuli esteen ohi. Helpotettiin vähän, että sain onnistumaan. Kovasti se kapula siellä suussa kaliseen ja tarttuminen on selkeästi inhottavaa Felixin mielestä. Täytyy vaan tehdä niitä tarttumisharjoituksia, pitäisi hankkia kotiinkin metalli. Autosta kun en sitä muista ikinä sisälle tuoda, että voisi kotonakin treenailla.

Paikallaistumista. Teki hyvin, en päässyt siis huomauttamaan tällä kertaa. Ensi kerralla pitää muistaa ottaa mukaan häiriötä.

Zetaa, ja siinä lähinnä asennetta. Felix jotenkin löntystelee siinä usein seuraamisen ja on epävarma. Nyt halusin palkkailla hyvästä asenteesta pallolla. Alkoi hyvin, kolmannella suoralla kuitenkin Felixin usko loppui, enkä päässyt palkkaamaan. Uusiksi ja palkka aikaisemmin. Seuraavaksi päästiin jo kolmannella suoralle hyvällä asenteella. Käännökset on edelleen vaikeita, mutta pitää vaan treenata kaikki osasia erikseen.

Lopuksi vielä kaukoja pitkältä matkalta sivuetupalkalla. Hienosti nousi, ei jumitusta.

Lottoarvonta

Tänään Pian kurssilla oli vuorossa ensin koemaiset paikallaolot. Ensin istuminen. Felix oli sitten kuulemma lähes koko istumisen ajan haistellut hyvin perustellisesti maton koko siltä alueelta, johon vain nenä yletti. Hirmu kiva.. Makuussa ei laittanut käskystä päätä maahan, mutta koska oli koemaiset, ei voinut korjailla. Makuussa myös pieni haistelu, mutta ei niin perusteellista maton tutkintaa onneksi, kuin istumisessa.

Paikallaolojen jälkeen yksitellen lottoarvontaan. Jokaisella kaksi liikettä, jotka siis arvottiin vasta kehässä. Hauska idea!

Meille ensimmäinen liike oli luoksetulo. Maahanmeno vähän vino, ei haistellut odottaessa. Lähti hyvin, ennakoi hieman stoppia. Meinasi ennakoida maahanmenoa, mutta sillä hetkellä iso meteli viereiseltä kentältä --> jatkoi matkaa eikä tainnut kuulla minun ensimmäistä käskyä, toiseen reagoi. Hyvä perusasento, mutta lähti Pian käsky-sanasta.

Toisena ruutu. Lähti ensin häiriömerkille. Pyysin takaisin. Bongasi oikean merkin, hyvin sinne, vauhdilla ruutuun, annoin pysähtymiskäskyn liian aikaisin, mutta pysähtyi oikeaan paikkaan. Kaikki ruutunauhat jotenkin sotkussa alla. Odotti nätisti ja tuli vaikeammasta kulmasta oikealle puolelle, mutta väljästi.

Palkkaantui hyvin kehuista, liikkeiden välissä ei pidä tarpeeksi hyvin kontaktia. Näitä välejä pitäisi vaan harkata lisää.

Blogitaukoa vaan ei treenitaukoa

Niin se blogi vaan laahaa kovasti jäljessä. Treenattu on kuitenkin.

Maanantaisin on jatkunut Pian vetämä kurssi, joka on ollut ihan tosi kiva ja hyödyllinen. Tiistaisin joka toinen viikko on kisatreenit, meille tosi tärkeää harkkaa. Kerran jouduin osallistumaan Lennin kanssa ja jäin jopa miettimään, pitäisikö sitä viimeistä AVO ykköstä sille sittenkin vielä yrittää.

Tehistreenit ovat pyörineet keskiviikkoisin. Mari on käynyt siellä meitä valmentamassa, yhden ylimääräisenkin kerran. Yhdelle kerroista en päässyt, kun meidän vanhin koira Tino oli lääkärikäynnin tarpeessa. Viimeksi kuitenkin osallistuin ja saatiin hyviä vinkkejä ohjatun noudon harjoitteluun. Siinä etenkin ruutu on ollut Felixille tosi kova häiriö. Rutiini ja varmuus puuttuu siis.

Torstaisin, aina kun olen vain päässyt, on osallistuttu cockeritreeneihin. Agimesta ei ole mikään kivoin treenipaikka tosin. Kuten olen monta kertaa maininnut, siellä on niin kovin kuuma. Kohta siirrytään onneksi jo ulkotreeneihin.

Kotona sitten väännetään päivästä toiseen kaukoja, niiden rakentaminen on vain niiiin hidasta!

Nyt olisi tehtävä sitten hyvä treenisuunnitelma seuraavalle neljälle viikolle: sen perässä häämöttää meidän seuraava koe! Ensimmäistä kertaa seuran hallissa, jännittää jo nyt.

Oppia hakemassa - Jessican yksärillä

Meillä on seuraamisen kanssa ollut jo syksystä saakka välillä vähemmän ja pikku hiljaa aina enemmän haasteita. Varasin Jessicalta yksityistunnin, jotta saisin seuraamisen kuntoon saamiseksi häneltä neuvoja.

Kyllä oli taas todella valaisevaa! Niinhän se on aina, että hihnan päästä se vika löytyy. Olen muuttanut palkkaamisen ihan erilaiseksi vs. se aika, kun seuraaminen vielä oli ihan kivan näköistä ja oloista. Olen hyväksynyt liian edessä olevat perusasennot. Kävely (etenkin kädet) ovat ihan erilaiset, kun tehdään treeniä palkaten ja kun taas palkkaa ei ole tulossa. Tässä ihan muutamia huomioita, jotka Jessica heti bongasi.

Palkkauksessa palataan siis vanhaan lisämausteilla. Kiinnitän huomiota omiin käsiin ja toisaalta käännöksissä lopetan liikaa ajattelemisen. Teen käännöksiä pysähtymisillä ja vaikka palkkaan, en hyväksy sitä, että Felix itse vapauttaa itsensä. Vaadin korjaamaan, jos peruasento ei ole oikeassa paikassa. Varmistan, ennen treeniä, että Felix on hyvässä vireessä ja hyvällä asenteella. Saimme jo paremman näköistä seuraamista näkymään Jessican ohjeilla tänään. Tästä suunta siis varmasti parempaan!

Lisäksi ehdimme tehdä ruudun paikkaa. Tässä Jessica testasi ja huomasi, että Felix ei siis tiedä missä se ruudun paikka on. Felix ei myökään pysähdy nopeasti käskystä ruudussa ja vapauttaa sielläkin heti itsensä. Mitenköhän se on aina palkattu? No pallolla heittämällä... Nyt siis ruudun paikkaa opettelemaan ja erikseen myös sähäkkää pysähtymistä pois päin juostessa.

Kaukoja: edelleen, kun menen kauemmaksi, on tekniikka hakusessa. Kokeiltiin seiso-istu vaihtoon uutta käsimerkkiä, joka tuntui toimivammalta. Lisäksi kiinnitettävä omaan äänensävyyn huomioita. Kun menen kauemmaksi, koko äänen sävy muuttuu, joka varmasti vaikuttaa Felixin suoritukseen. En ole tätä itse huomannut, mutta heti, kun Jessica siitä sanoi, tajusin, että niinhän se on. Nyt kauempaa yksittäisiä helpompia vaihtoa ja lähempää vaikeampia. Takajalkatarget vielä kentälle mukaan ja äänensävy tasaiseksi.

Merkkiä vielä lopuksi. Siinäkin pitää nyt kertoa se toivottu paikka selkeästi ja käydä siitä palkkaamassa. Nyt olen sallinut molemmat sivut ja Felixille ei ole ihan selvää, mitä siltä halutaan. Tässä voisi myös ottaa alustan avuksi, ainakin alkuun, että se oikea paikka alkaa löytyä.

Oli kyllä taas niin hyödyllinen tunti! Kone vaan sauhusi kotona, kun kirjoitin kaikkea muistiin. Tekisi mieli heti treenata kaikkea!

Se ei kuitenkaan ihan heti onnistu: Felix oli tänään osteopaatilla ja oli vielä edellistä kertaa pahemmin jumissa. Tänään ja huomenna treenitauko, keskiviikkona sitten tehistreeneihin, mutta tehdään jotain rauhallista pientä treeniä. Kuukauden päästä taas uusi osteopatiakäynti. Toivottavasti alkaisi jo paikat aukemaan!

Viikon tokot

Maanantaina kurssin kouluttajan autossa oli ongelmia, joten hän ei päässyt vetämään kurssia. Minulla oli töissä niin kiire, että koska kouluttajaa ei ollut tulossa, en lähtenyt yrittämäänkään ehtiä tunnille. Menin sitten cockereiden yövuorolle treenaamaan. Tehtiin kaukoja, seuraamista, ohjattua ja paikallaoloja. Kivat ja onnistuneet treenit, niin kun yövuorolla aina tuntuu olevan. Meitä oli vain kaksi paikalla, joten aikaakin oli molemmille kivasti.

Keskiviikon tehistreeneissä oli koemaisten vuoro. Felix teki hypyn, tunnarin, ohjatun ja ruutuun lähetyksen. Se ei ollut saanut ennen treenejä ruokaa ja odotti omaa vuoroaan autossa, kun Tiina K.lla ja minulla oli treenien vetovuoro. Kun hain Felixin autosta, se oli täynnä virtaan. Tein pientä virittelyä odotustilassa (sivulletuloja, kaukoja) ja sen jälkeen laitoin odottamaan maahan hetkeksi.

Vire ei kuitenkaan laskenut, vaan Felix oli kuin pieni sähikäinen koko suorituksen ajan. Tästä seurasi ääntelyä liikkeiden alussa ja kamalat loppuperusasennot: Felix meni käytännössä jokaisessa loppuperusasennossa vinoon selkäni taakse. Molemmat merkit huonot, jäi turhan kauaksi eikä malttanut mennä kunnolla merkin taaksi. Muuten teki tosi vauhdikkaat suoritukset, ei lähtenyt omille poluille kesken kaiken ja oli selvästi ihan fiiliksissä. Eihän sille voinut kun nauraa! Hyvä fiilis, virheistä huolimatta: kokonaisuus kuitenkin onnistui ja teki töitä loppupalkkaan saakka (pallo ruudussa).

Tässä Lumialla kuvattu video treeneistä. Videonlaatu on huono ja aika epäselvä, mutta kyllä sen RÄYHasenteen tästä näkee.

Huomenna Jessican yksärille! Aiheena seuraaminen, seuraaminen ja vielä kerran seuraaminen.